Valokuvien jälkikäsittely on aivan omanlaistaan taidetta

Valokuvien jälkikäsittely on aivan omanlaistaan taidetta

Digiaika on paitsi muuttanut itse valokuvaamista, myös mahdollistanut aivan uudella tavalla kuvien jälkikäsittelyn.

Jälkikäsittely on yleistynyt huimasti jo ihan tavallisten perhealbumikuvien kohdalla ja ammattitasoisista lehtikuvista ei käsittelemättömiä löydykään. Toisinaan käsittely viedään niin pitkälle, että puhutaan jo kuvien manipuloinnista. Itse olen hieman kahden vaiheilla tuota kuvien manipulointia koskien, sillä monesti tuntuu, että kuva muuttuu käsittelyn myötä lähes tunnistamattomaksi. Tosin hienoja lopputuloksia näkee tälläkin tekniikalla, en vaan ehkä puhuisi siinä kohtaa enää suoraan valokuvauksesta. Jonkinlainen kuvan jälkikäsittely on kuitenkin aivan arkipäivää ja esimerkiksi raw-tiedostoja kuvatessa myös välttämätöntä. Se vaatii hieman opettelua, mutta antaa paljon ja saattaa hyvinkin kehittää sinua myös kuvaajana.

Jälkikäsittely ei pelasta pilalle mennyttä kuvaa

Niin tai näin, kuvan jälkikäsittely vaatii visuaalista silmää siinä missä kuvaaminenkin. Ylikäsitellyt kuvat jättävät helposti katsojan kylmäksi, sillä kuvanottohetken tunnelma ei enää samalla tavalla välity. Tässäkin toimii mielestäni periaate siitä, että vähemmän on usein enemmän. Jälkikäsittelyä ei ole myöskään tarkoitettu siihen, että sillä yritetään pelastaa kuvanottohetkellä tehdyt virheet. Toki tällaisissakin tilanteissa kuvanmuokkausohjelmista voi löytyä jonkin verran apua, mutta lopputulos ei ole koskaan niin hyvä kuin silloin, kun kuvaa on suunniteltu tarkasti jo sitä otettaessa. Teknisesti ja sommittelultaan toimivaa kuvaa onkin vain ilo muokata, sillä silloin voi rauhassa keskittyä vain parantamaan kuvan parhaita ominaisuuksia ja syventää esimerkiksi värimaailmaa.

Jälkikäsittely ei pelasta pilalle mennyttä kuvaa

Valitse ohjelma tarpeidesi mukaan – tarjolla monta hyvää vaihtoehtoa

Kuvien käsittely onnistuu nykyään jopa puhelimella ja tietokoneelle löytyy paljon ilmaisiakin ohjelmia, joilla perusmuokkaukset onnistuvat jo mainiosti. Maksullisissa ohjelmissa kuten Photoshopissa mahdollisuudet ovatkin sitten jo lähes rajattomat. Osa ohjelmista on varsin selkeitä ja niissä on vain muutama toiminto, osa vaatii hieman enemmän perehtymistä.

Itse olen varmasti ns. diginatiivi, sillä teen käytännössä kaikki työni tietokoneella ja vapaa-ajallakin hyödynnän konetta jatkuvasti, esimerkiksi tv-sarjojen katseluun, kortti- tai hedelmäpelien pelaamiseen ja tietenkin valokuvaharrastuksen myötä kuvien käsittelyyn ja katseluun. Silti minulla melkein vuosi, ennen kuin todella viitsin ottaa Photoshopin käyttöön, niin monimutkaiselta ohjelma ensivilkaisulla tuntui. Sitten jossain vaiheessa päätin, että haluan oppia tämän homman kunnolla ja katselin läpi useamman videotutoriaalin. Kyllä se siitä sitten lähti, mutta ehkä aloittelevalle kuvankäsittelijälle suosittelisin kuitenkin ensimmäiseksi työkaluksi vaikkapa hieman kevyempää Lightroomia, josta on saatavilla myös ilmaisversioita. Valokuvausryhmien keskusteluissa monet ovat suositelleet myös Gimp-ohjelmaa, mutta tästä minulla ei ole sen kummemmin kokemusta. Nyt kun kävin vilkaisemassa niin ihan pätevältä näyttää ja ilmainen tuokin. Tärkeintä on varmaan se, että valikot ja työkalut tuntuvat itselle loogisilta ja ohjelma tarjoaa juuri sinun tarpeisiisi riittävästi muokkausvaraa.

Jos kuvaa joudutaan korjaamaan jälkikäsittelyssä, on jotain tietenkin mennyt pieleen itse kuvaustilanteessa. Tästä oppii yleensä tehokkaasti, sillä virheiden korjaaminen on yleensä paljon tylsempää ja työläämpää kuin kuvan hyvien puolien korostaminen. On kuitenkin kätevää, että tällainenkin mahdollisuus on.

Kuvan rajaaminen

Kuvan rajaaminen

Digikuvien kätevä ominaisuus on, että niitä pystyy hyvin rajaamaan myös jälkikäteen. Vaikka sommittelu kannattaa toki tehdä jo paikan päällä, en silti pitäisi tätä varsinaisena virheen korjaamisena, vaan aika perusjuttuna kuvan jälkikäsittelyssä. Tämä on myös tehokas tapa oppia sommittelua, kun voit rauhassa kokeilla kuinka eri näköisen kuvasta saa rajausta muuttamalla. Samalla työkalulla saat myös suoristettua kuvan, jos horisontti on jäänyt kallelleen. Jos tarvitset kuvalle eri kuvasuhteen (aspect ratio) voit myös muuttaa sitä tässä kohtaa.

Valkotasapaino eli white balance

Ennen kuvan ottamista kameran valkotasapaino tulisi aina säätää kohdilleen, jotta kaikki värit toistuisivat mahdollisimman luonnollisina. Sen voi tehdä helposti tarkentamalla johonkin valkoiseen kohtaan ja varmistamalla säätöjen avulla, että se todella näyttää myös kuvassa valkoiselta. Useimmat kamerat tekevät tämän automaattisesti, kun painat WB-nappia zoomattuasi valkoiseen kohtaan. Jos valkotasapaino näyttää kuitenkin väärältä tietokoneen ruudulla, voi sitä muokata myös jälkikäteen. Tämä saattaa toisinaan vääristää kuitenkin valotusta tai korostaa yllättäviä elementtejä kuvassa, joten parempi vaihtoehto on aina hoitaa homma paikan päällä.

Kontrastin säätäminen

Kontrastia säätämällä voit helposti vaikuttaa kuvan tunnelmaan. Tämä työkalu mahdollistaa mustan ja valkoisen välisen eron vahvistamisen tai vaihtoehtoisesti kontrastia vähentämällä voit luoda efektin, jossa kuvan edessä on valkoinen harso.

Kontrastin säätäminen

Värikylläisyys

Värikylläisyys löytyy säädöistä nimellä saturation ja sen avulla voi nimensä mukaisesti säätää kuvan värien voimakkuutta. Työkalun avulla saat kuvasta ääriasetuksilla erittäin epäluonnollisen ja toisessa päässä mustavalkoisen. Näillä efekteillä voi toki leikkiä sydämensä kyllyydestä. Kehittyneemmissä kuvankäsittelyohjelmissa on samaan tarkoitukseen myös pehmeämpiä säätöjä, joilla saa helposti luonnollisemman lopputuloksen ja samalla mahdollisuus säätää vain yksittäisiä värejä. Tämä on ainakin ammattimaisemmassa kuvaamisessa ehdottoman tärkeää.

Raakakuva antaa laajat käsittelymahdollisuudet

Kuvankäsittelyn yhteydessä tulee usein puhetta raakakuvista eli raw-tiedostoista. Raw-tiedostot ovat selvästi jpeg-tiedostoja suurempia, joten ne vaativat kapasiteettia myös muistikortilta. Tämä johtuu siitä, että raakatiedostoon kamera tallentaa kuvasta kaiken mahdollisen kennolle tulevan informaation, eikä suorita minkäänlaista etukäteisvalintaa kuvan ominaisuuksista. Kuvaamalla raw-kuvia hyödynnät siis kamerasi täyden potentiaalin. Tavallisestihan kamera muuttaa kuvan jpeg-tiedostoksi ja hoitaa samalla automaattisesti valinnat terävöityksen, kontrastin ja kohinanpoiston suhteen. Raw-kuvat täytyy kuitenkin aina muuttaa jpeg-tiedostoiksi jälkikäteen, mutta kun teet sen itse kuvankäsittelyohjelmalla, hallitset myös täysin lopputulosta. Monet kamerat mahdollistavat myös raw- ja jpeg-tiedoston kuvaamisen samaan aikaan, jolloin kuvasta tallentuu aina kaksi versiota. Näin voit halutessasi vertailla lopputuloksia.

Raakakuva antaa laajat käsittelymahdollisuudet

Jos käsittelet säännöllisesti kuviasi jälkikäteen, kannattaa laaduksi aina valita raw. Jpeg-tiedostojakin voi käsitellä, mutta niiden laatu heikkenee joka tallennuksella. Raw-tiedostoja voi sen sijaan korjailla paljonkin, ilman että kuvanlaatu siitä merkittävästi kärsii.