Kuvien sommittelu on yksi valokuvaajan tärkeimmistä taidoista

Kuvien sommittelu on yksi valokuvaajan tärkeimmistä taidoista

Helpoin tapa parantaa valokuvaustaitojaan on perehtyä kuvien sommitteluun ja perspektiivin vaikutukseen kuvassa. Erityisesti kännykällä kuvatessa tausta jää usein huomaamatta ja tämä voi johtaa varsin outoihin ja hassuihin lopputuloksiin, kun kohteen päästä näyttää kasvavan lyhtypylväs tai kohde uppoaa sekavaan maisemaan. Järjestelmäkameralla kuvattaessa huomio taas saattaa kiinnittyä tekniikan kanssa säätämiseen ja kuvan tausta jää huomaamatta. Sommittelu on yksi valokuvaamisen haastavimmista osioista, jonka oppii parhaiten kokemuksen kautta. Kuvassa muuttujina toimivat kuvan muoto, koko, kohteen sijoittelu, kuvaussuunta, välimatka kohteeseen ja se, toistuvatko taustan elementit kuvassa, kuten esimerkiksi puut metsässä.

Kuvan rakentaminen alkaa kohteen sijoittelusta

Sommittelu tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kohteet on sijoitettu valokuvaan tarkoituksenmukaisesti. Myös tausta on erittäin merkittävä osa kuvaa ja se joko tuo kohteen esille tai vie huomiota poispäin. Kuvan ottaminen alkaakin parhaillaan sommittelusta, eikä siihen tarvita edes kameraa. Riittää, kun opit rajaamaan silmilläsi tietyn alueen maisemasta ja miettimään, mitä siitä haluat korostaa. Apuna voi käyttää myös yksinkertaisesti vaikka pahvinpalasta, johon leikataan keskelle ruutu. Näin saat tehtyä rajauksen maisemaan.

Perussääntönä kuvan sommittelussa voi käyttää kultaista leikkausta, joka on avain tasapainoiseen kuvaan. Tällöin kuva jaetaan kolmeen eri osiin sekä leveys- että pituussuunnassa. Kohteet kannattaa asettaa viivojen leikkauskohtiin. Monessa kamerassa tämän näkymän saa myös näytölle, joka helpottaa huomattavasti sommittelua. Horisontti kannattaa yleensä asettaa kolmanneksen kohdalle, jolloin esimerkiksi taivas peittää kuvasta yhden kolmasosan tai kaksi kolmasosaa.

Kiinnitä huomiota kuvan linjoihin

Sommittelussa tärkeää on pitää horisontti suorassa, ellei nimenomaan ole hakemassa jonkinlaista erikoisefektiä. Silmämme ovat tottuneet suoraan horisonttiin ja erityisesti vain hieman vinossa oleva kuva tuntuu helposti häiritsevältä.

Jos kuvassa on selkeitä linjoja, kuten tie, polku tai joki, on tärkeää tarkistaa mihin ne johtavat. Ihmisen silmä seuraa automaattisesti näitä reittejä. Samoin katse seuraa toisen ihmisen katsetta. Jos kuvassa oleva ihminen katsoo kaukaisuuteen, kannattaa katseelle yleensä jättää tarpeeksi tilaa. Jos kuva katkeaa juuri katseen vierestä, luodaan helposti mielikuva ulkopuolelta tulevasta yllätyksestä tai uhasta.

Kuvan tasapainon kannalta on myös tärkeää, että esimerkiksi molemmilla sivuilla on jokin tasapainottava elementti, eikä kuva tunnu ”kaatuvan” kumpaankaan suuntaan. Ihmiset katsovat kuvaa yleensä samalla tavoin kuin lukevat, eli vasemmalta oikealle.

Polttoväli määrää perspektiivin

Perspektiivin avulla saa luotua monenlaisia illuusioita, joten se on valokuvaajan tärkeä työkalu. Perspektiiviin vaikuttaa ennen kaikkea objektiivin polttoväli. 50 mm objektiivia kutsutaan usein nimellä normaaliobjektiivi, sillä täysikennoiseen kameraan yhdistettynä se vastaa perspektiiviltään ihmisen silmiä. Tällöin perspektiivi ei siis vääristy lainkaan, vaan kameran ruudulle ilmestyy perspektiiviltään samanlainen kuva, kuin jonka näet myös ilman kameraa.

Vaikuta kohteiden voimasuhteisiin korkeuden avulla

Polttovälin lisäksi suuri vaikutus kohteen luomaan mielikuvaan on sillä, millä korkeudelta kohdetta kuvataan. Kohteiden voimasuhteita voi vaihdella sijoittamalla niitä eri puolille kuvaa. Neutraalin ja normaalioloissa toimivimman kuvan saa, kun kuvaa kohdetta silmien korkeudelta. Jos haluat korostaa kohteen valta-asemaa ja saada tämän näyttämään mahdollisimman vahvalta, kannattaa kohde kuvata hieman silmien alapuolelta. Tämä on tunnettu kikka esimerkiksi lyhyiden miesnäyttelijöiden kohdalla ja tämän takia esimerkiksi Tom Cruise tai Peter Franzen näyttävät kuvissa hyvinkin uskottavilta toimintasankareilta.

Ylhäältä päin kuvaaminen saa kohteen näyttämään puolestaan todellista kokoaan pienemmältä ja vähemmän uhkaavalta. Tämä on usein myös imarteleva kulma lähikuvissa ja sen takia erittäin suosittu selfieissä. Muotokuvia ei yleensä kannata ottaa kovin paljon alakulmasta, ainakaan jos tarkoituksena on tuoda esille kohteen kauniita piirteitä.