Kamera ja objektiivit

Kamera ja objektiivit

Siitä lähtien, kun valokuvaaminen keksittiin parisataa vuotta sitten, on se ollut tärkeä taltioimiskeino elämän eri alueilla.

Valokuvaaminen on ollut suosittua ihmisten, maisemien, arkkitehtuurin ja jopa sotien kuvaamisessa ja tallentamisessa jälkipolville, ja myös tiede otti sen nopeasti käyttöönsä. Nykyisenä digitaalisten ja älypuhelinkameroiden aikakaudella kuvaamisesta on tullut entistäkin helpompaa ja suositumpaa, ja toisin kuin kauan aikaa sitten, valokuvaaminen on suurin piirtein kaikkien maailman ihmisten ulottuvilla oleva asia.

Kun sitten puhutaan valokuvaamisesta vakavasti otettavana harrastuksena tai ammattina, puhutaankin eri asiasta kuin kännykkäkameralla kuvien räpsimisestä, niin kehittyneitä kuin älypuhelimet nykyään ovatkin. Mitä tulisi ottaa huomioon, kun valitset vaikkapa objektiiveja järjestelmäkameraan? Tässäkin asiassa on monta tekijää, jotka ovat riippuvaisia siitä, onko tarkoitus ottaa kuvia vain omaksi iloksi, vai onko kysymyksessä kenties ammatin vuoksi kuvaaminen. Muutamia sellaisia perusasioita voimme kuitenkin käydä läpi, mitä on hyvä tietää objektiiveista.

Polttoväli ja aukko

Objektiivin ehkä kaikista tärkeimmät ominaisuudet ovat sen polttoväli ja aukko. Polttoväli tarkoittaa lyhyesti sanottuna etäisyyttä linssistä kuvatasoon, johon kuva syntyy terävänä kaukanakin olevasta kohteesta. Aukko taas määrittää kuinka paljon valoa objektiivi pystyy toimittamaan kuvatasoon. Jos voidaan käyttää suurta aukkoa, se voi hämärässäkin toimittaa niin paljon valoa filmille, tai digitaalikamerassa ilmaisimelle, ettei valotusaikaa tarvitse pidentää. Silloin voidaan välttää se hyvinkin monelle tuttu asia, että kamera ehtii valotuksen aikana tärähtää. Suurella aukolla myös voidaan luoda voimakkaita vaihteluita kuvan terävyysalueeseen, eli osa kuvasta saadaan teräväksi ja osa sumeammaksi.

Kun olet hankkimassa kameraa ja erilaisia objektiiveja siihen, vastaasi voi tulla liuta lyhenteitä, ja niille on omat selityksensä. Kannattaa yhdessä asiantuntijan avulla ottaa selville mitä nuo lyhenteet tarkoittavat. Kun olet lopulta enemmän sinut niiden kanssa, on varmasti helpompaa tehdä vertailuja näissä asioissa.

Erilaisia objektiiveja

Yksi keino määritellä eri objektiiveja on jakaa ne eri luokkiin. Tässä voidaan käyttää perusteena esimerkiksi polttovälin pituutta, tai polttovälin säädettävyyttä. Katsotaanpa ensin, minkälaisia pituuden mukaan jaettuja objektiiveja on. Normaaliobjektiivi on osapuilleen kuin ihmissilmän perspektiivi, ja tuottaa suunnilleen 46 asteen kuvakulman. Sen polttoväli vaihtelee sen mukaan, mikä on käytettävän filmin koko. Kinofilmillä ja joillakin digitaalisilla kameroilla se on suurin piirtein 50 mm, isommilla 80 mm. Kauko-objektiivit eli tuttavallisemmin teleobjektiivit ovat suppeamman kuva-alan objektiiveja. Ne ovat hyviä pienten ja kaukana olevien kohteiden kuvaamisessa. Kauko-objektiivilla voidaan myös tietyllä tavalla vääristää syvyyssuuntaisia etäisyyksiä, esimerkiksi kaukaa otetussa kuvassa etäisyys erot voivat näyttää kutistuvan, ja taas läheltä otetussa kuvassa etäisyys erot voivat näkyä jopa liioitellusti.

Kalansilmäobjektiivilla

Laajakulmaobjektiivilla on suuri syväterävyysalue, ja se sopiikin hyvin maisemien tallentamiseen tai ahtaissa tiloissa kuvaamiseen. Kalansilmäobjektiivilla taas saadaan nimensä mukaisesti kuvia, joissa keskiosa on pullistunut paksummaksi ja päät kutistuvat molempiin suuntiin. Vääristymä voi olla pyöreä, tynnyrimäinen tai kupumainen. Olet varmasti nähnyt tällaisia kuvia esimerkiksi sosiaalisessa mediassa; tämänkaltaista vääristynyttä kuvaa voidaan käyttää myös tehokeinona.

Seuraavaksi vertaamme objektiiveja polttovälin säädettävyyden mukaan. Kiinteäpolttovälinen objektiivi on sellainen, jonka polttoväliä ei voi muuttaa. Etuna tässä on se, että niissä on yksinkertainen rakenne ja monesti erinomainen kuvanlaatu. Haittapuolena voidaan pitää sitä, että jos valokuvan rajausta haluaa muuttaa, pitää kuvaajan siirtyä kauemmaksi tai lähemmäksi kuvattavasta kohteesta. Muuttuvapolttovälinen objektiivi, jota kutsutaan myös zoom-objektiiviksi, taas on objektiivi, jonka polttoväliä voi muuttaa. Haittapuoli niissä on se, että kuvanlaatu on usein huonompi kuin kiinteäpolttovälisillä objektiiveilla kuvattaessa.

Näiden lisäksi on myös muitakin luokkia, joihin objektiiveja voidaan jakaa. Esimerkiksi niihin, joissa objektiiveissa olevat linssit korvataankin peileillä, tai poikkeuksellisen valovoimaisiin objektiiveihin. Saatat kuitenkin olla pyörällä päästäsi jo kaiken tässä läpikäydyn informaation miettimisestä. Mihin katosi helppo ja spontaani tilannekuvaaminen, tai hassunhauskat eri kuvakulmista äkkiä räpsityt kaverikuvat? Ei hätää; halusitpa perehtyä hyvinkin syvällisesti kuvaamiseen tai ihan vain nappailla yllätyskuvia, vaikka sukukokouksessa, aina on kuitenkin mukava katsella niitä kuvaamisen tuotoksia eli valokuvia.